Oma väri päässä - miksi ja kuinka

Aion tässä postauksessa valottaa teille syitä, miksi lopetin hiusten värjäämisen ja kasvatin oman värini esiin. Toivon mukaan tää myös tsemppaa muita oman värin kasvattajia, sillä oman värin kasvatuksessa vaaditaan hyviä hermoja. Ja aikaa. 

Tarkoitus ei ole parjata hiusten värjääjiä tai värjättyjä hiuksia, vaan nää on miun henkilökohtasia kokemuksia. :)

---

Värjäsin hiuksiani melkein kymmenen vuotta. Suurin syy värjäämisen lopettamiselle oli hiusten kunto. Kiinnostuin vasta vuoden 2010 lopulla hiusten hoidosta ja halusin saada paksut, terveet hiukset. Ennen halusin vain saada väriä tukkaan, hiusten kuntoon en sen pahemmin edes kiinnittänyt huomiota. "Ihan sama, miten  takkuiseksi hiukset menisivät värinpoiston jälkeen, mut hei, saanpahan vaaleet hiukset!" 

Hiusten värjäys söi hiusten lisäksi kuitenkin rahaa, aikaa ja vaivaa. Päänahka ärtyi, joten kaikista helpointa oli jättää väreillä puljaaminen kokonaan. Tiesin, että mikäli haluan pitkät ja paksut hiukset, oli miun lopetettava värjääminen. Olin ollut jo jonkun aikaa blondina, joten jo sentin tummempi juurikasvu aiheutti inhotusta ja halun tarttua väripurkkiin. Hammasta purren katselin sovituskoppien peileistä harmaata päälakeani ja kirosin :D En ollut nähnyt omaa väriäni siis kymmeneen vuoteen. Tietysti oma väri kiinnosti, mutta myös jännitti, että onkohan se se kuuluisa ja paljon parjattu "maantie"/"tiskivesi". Vaaleaa hiusta vasten oma väri näytti ihan pulunpaskalta, mutta sitä mukaa kun omaa väriä alkoi tulla esiin, huomasin, että oma värinihän on itseasiassa aika monivivahteinen ja kaunis.

Palataampa hetkeksi aikaan, jolloin hiukseni olivat karmeassa kunnossa. Vuonna 2008 eräässä kuvassa miun hiukset on ihan järkyttävät. Vaalensin ja tummensin ja taas vaalensin kuontaloani ja sen kyllä huomaa. Pikselöin naamankin, koska kokonaisuus on ihmisten silmille liikaa :D Tämä kuva toimikoon varoittavana esimerkkinä, mitä tulee liialliseen värjäämiseen ja vaalentamiseen sekä hiusten hoidon laiminlyöntiin. EI NÄIN.

Tuon kammottavan tukka-ajanjakson jälkeen tajusin varmaankin jättää värinpoistot, sillä hiusten katkeilu ei ollut niin pahaa. Tukka oli siltikin pikkuinen liru. Pari vuotta vaalentelin tukkaani joka kuukausi. Syyskuussa 2010 miulla oli todella vaaleat hiukset (joiden väristä tykkäsin), mutta ihan tolkuttoman ohuet:

Kivat lituskat

Oman värin kasvattamisen aloitin marraskuussa 2010, jolloin kävin parturissa tummentamassa hieman tukkaani, että kasvatus olisi edes vähän inhimillisempää. Kaikki kuitenkin tietävät, ettei sitä omaa väriä yksinkertaisesti pysty matkimaan millään väreillä, ei kaupan eikä kampaamon. Juurikasvu erottuu silti.

Omaa väriä pari kolme senttiä, loput tukasta todella kuivat ja katkenneet

Tammikuussa en kestänyt enää kuivia hiuksiani, joten kävin pätkityttämässä hiukseni pieneksi polkaksi. Siitä oli ihan helppo lähteä kohti terveempää kutristoa:

Siinäpä se tukka sitten kasvoi ja kesä meni ohi. Kesällä miun oma väri vaaleni hieman auringon vaikutuksesta, joten värierot eivät olleet värjätyn ja värjäämättömän hiuksen välillä niin suurta. 

Tuli lokakuu, jolloin miun hiukset olivat jo aika pitkät, mutta silti kerroksia löytyi:

Halusin kerroksista eroon, joten loppuvuodesta 2011 ja alkuvuodesta 2012 leikkuutin latvoja pois muutaman kerran. Viimeisen kerran leikkuutin pari viikkoa sitten, kun äitini tasoitti hiukseni. Halusin tasapitkän tukan ja nyt ollaankin siinä tilanteessa, että miulla on vihdoin omanvärinen, terve, kiiltävä ja paksu tukka! 

Uutta hiusta pukkaa kovasti ja se näkyy varsinkin tuossa päälaella. Nyt aion kasvattaa tukan niin pitkäksi kun se pystyy kasvamaan. Apuna miulla kasvatuksessa on vahva biotiini, monivitamiinivalmisteet ja rautavalmisteet. Lisäksi miulla on Cutrinin Bio+ Energen-shampoo käytössä. Miun hiusten kasvutahti on nopeutunut värjäämisen lopettamisen jälkeen, mutta toivon sen buustautuvan vielä nopeammaksi :) Hieron myös päänahkaani päivittäin, jotta verenkierto paranee. 

Omasta luonnollisesta hiustenväristä tykkään todella paljon! <3 Se näyttää eri valaistuksissa aina eri väriseltä, esimerkiksi pilvisellä säällä se on ihan punaruskea ja aurinkoisella vaaleampi. Oma värini on todellakin se (kultaan taittava) maantie. Miusta maantien väristä tukkaa moititaan syyttä suotta, sillä miun mielestä se on oikein kaunis väri, siinä missä muutkin. Nyt siis vaan kasvatusta, kasvatusta ja kasvatusta :)

Loppuun vielä vertailu, mistä lähdettiin ja mihin päädyttiin. Voin sanoa, että kannatti! :D

Muita omaan väriin palaajia, sitä suunnittelevia tai jo päässeitä? Oliko millainen projekti teidän kohdalla? Vai löytyykö joku, joka ei ole ikinä edes värjännyt tukkaa? :)